(Nuorten) liikkumisesta

Tästä alkaa blogin pitäminen. Olen hetken aikaa sitä miettinytkin. Haluaisin jakaa ideoita ja ajatuksia, niitä joita miettii, muttei koskaan tule sanoneeksi, ja sitten ne jo unohtaakin. Tahtoisin pitäytyä jokseenkin positiivisissa aiheissa, erityisesti vinkata, niinkuin blogin nimestä jo huomaa :)

Tänään kahvilassa Iltalehteä (4.11.2015) lueskellessani törmäsin juttuun nuorten huonosta kunnosta. On joko kovakuntoisia nuoria tai huonokuntoisia nuoria, keskitaso on pienenemässä. Onhan se ollut tiedossa, että tietokoneet, pädit ja kännykät jumittavat teinit paikoilleen (eikä unohdeta monen tunnin istumista koulussa!) ja että sillä on huono vaikutus kuntoon ja siten terveyteen. Jutussa tuli kuitenkin esille yksi hyvä huomio: "höntsäliikuntaa" ei tahdo olla tarjolla.

Olen itsekin pitkään etsiskellyt itselleni sopivaa lajia. Yläasteella harrastin tanssia, joka aloitettiin ilman kilpailuja yhden tunnin harjoituksilla viikossa. Jotenkin parin vuoden aikana asia muuttui ja lopulta olikin kuuden tunnin lauantaitreenejä/leirejä, normitreenit kolmesti viikossa plus venyttely-, lenkki- ja lihaskunto ohjelma kotiin. Piti ostaa monta esiintymisasua vuodessa, joukkuevaatteet ja lisenssit kilpailuihin, sekä maksaa lisää harjoitusten tilavuokrista. Kisat olivat hauskoja ja yhteishenkeä nostattavia, mutta muuten olin käänteestä ärsyyntynyt (varsinkin kasvavista kustannuksista kisamenestyksen ollessa huono).

Kun lukio alkoi ei aikakaan enää riittänyt ja päätin lopettaa harrastuksen. Siitä lähtien olen kokoajan ajatellut aloittaa jonkin harrastuksen painon noustessa ja kunnon alentuessa, mutta minun ikäisilleni ei tahdo olla esimerkiksi mitään rentoa joukkueurheilua, ts. sellaista joissa ei kisata hirveällä tarmolla. Monet lajit on täytynyt aloittaa ihan pikkulapsena ja jos vielä teininä on lajin parissa on tähtäimessä silloin esimerkiksi maajoukkueeseen pääsy.

Nykypäivänä ei myöskään paljon enää kaveriporukalla lähdetä pelailemaan pihalle, esim. potkimaan palloa tai heittelemään frisbeetä. Se on minusta harmi, olisin itsekin varsin valmis lähtemään. Muistan kuinka alakoulussa oli mukava pelata jalkapalloa tyttöporukalla, josta kukaan ei varsinaisesti harrastanut lajia. Ei ollut mitään paineita.

Nyt olen kuitenkin vihdoin (7 kg:n jälkeen) aktivoitunut ja hankkinut ryhmäliikuntakortin. Erilaisista ryhmistä olenkin läytänyt joitain, joista nautin. Inhoan nimittäin liikuntaa ja olin aiemmin aivan varma, etten löydä mitään mikä minua miellyttäisi... paitsi ehkä rento joukkueurheilu :P Ryhmäliikuntatunnit ovat hyviä koska niillä saa usein itse päättää tason, muttei ohjaajan ansiosta päästä itseään liian helpolla. Siinä ei kuitenkaan tule yhdessäonnistumisen tunnetta. Toinen valitettava asia on, että ainakin omassa seurassani ryhmäliikuntatunneilla käy lähinnä naisia, ja siten kynnys miehille, erityisesti nuorille miehille, on korkeampi. Luulen että tietyt lajit nähdään naisten lajeina. Uskaltautukaa miehetkin vaan mukaan! Älkääkä ainakaan luulko, että tunnit olisivat jotenkin liian kevyitä teille :D

Toivotaan että jatkossa tulisi enemmän näitä höntsäliikuntamahdollisuuksia nuorille (ja vähän vanhemmillekin) :)  Niitä voidaan tietty itsekin järjestää!